Paastiin lahtemaan Chilesta. Chilesta jai vaikutus etta siella on
kalliimpaa kuin muissa mantereen maissa (Perua lukuunottamatta kun sielaa
ei olla viela kayty.). Aika siisti maa muutoin tai ainakin vaikutti silta
kun oli paljon vahemman kerjalaisia kuin muualla. Sekin oli omituista etta
autoilijat antoivat tieta jalankulkijoille! Tammoista ei ole tapahtunut
missaan muualla taallapain. Yleensa saa olla tarkkana mista kolosta lahtee
ylittamaan tieta.
Ainiin, Chilen Aricasta viela. Kaytiin hotellissa saunassa. Oltiin varattu
se 19-20.30 mutta kun menimme sinne klo 19 niin sauna laitettiin vasta
paalle, varaustamme ei ollut missaan, henkilokunta oli vaihtunut. Noh,
palattiin takasin huoneeseen oottamaan ja mentiin lammitysajan (30min)
jalkeen takas.
Saunassa oli jopa 30 astetta lamminta. Odoteltiin viela aikamme ja kun
saunan mittari liikahti 35:een niin ensimmaiset menivat jo loylyttelemaan.
Kiuas oli ihan ok:n nakoinen mutta kiuaskivia oli vain kolme ja nekin oli
nostettu kiukaan ritilalle siten etta vastukset paisto sellaisenaan. Kiuas
oli Chilelainen. Laitettiin kivet kiukaaseen (varmaan hotellin vaki
kauhistuneena katsoivat kiuasta kun seuraavana paivana siivosivat
saunan..). Loppujen lopuksi saunassa sai hien pintaan vaikkakin
maksimissaan lampo oli 47 astetta. Termostaatti oli kylla saadetty 140
asteeseen eli taysille.
Ennen saunaan oltiin kierrelty Aricaa ja kiivettiin laheiselle
vuorennyppylalle jossa oli sotamuseo ja vapahtajapatsas siunaamassa
merenkulkijoita. Vuorelta naki hyvin myos mahtavat aallot jotka loivat
monimetrisina rantaan. Tsekattiin myos mister Eiffelin suunnittelema
rautakirkkko ja vanha tullirakennus. Aricassa oli valtavan isot mercadot
taas ja kaikenlaista kraasaa oli myynnissa, kiinalaista tavaraa myos
paljon.
La Paziin lahdettiin siis aamulla bussilla ja matkalla oli taas
vaikuttavia maisemia mm. yli 6km korkea lumihuippuinen vuori. Ajettiin
todella korkeallakin. Vuoristotauti alkoi puskea taas kerran mutta nyt
toimivat farmaciasta ostetut laakkeet. Bolivian puolelle saavuttaessa
ilmestyi joka paikkaan kansallispukuiset mummelit ja laamat vuoren
rinteille. Selkea merkki siita etta ollaan Boliviassa.
Rajan ylitys oli varsin helppo. Leimat passiin ja maahantulolappuun eika
muuta ihmeempaa.
La Paz sijaitsee suurten vuorten valisessa laaksossa. Vuorten rinteetkin
on rakennettu tayteen taloja. Idyllisen oloinen paikka Liikenne on ihan
kaaos ja jalankulkijoilla ei ole taaskaan mitaan oikeuksia. Kaduilla on
paljon myynnissa kasitoita hyvin hyvin edulliseen hintaan. Taalta saisi
ostettua kaikenlaista jos vaan malttaa rahdata rinkassaan niita
loppureissun ajan eli jotain 10 paivaa (ei jaksa laskea viela kovin
tarkkaan ;). Perussa samat tavarat ovat varmasti ainakin tuplat kalliimpia
ellei triplat.
La Pazin bussiterminaaliin tultaessa poliisi tuli juttusille. Kertoivat
etta pitaa pitaa laukut yms. etupuolella, taskut kiinni ja lompakot yms.
piilossa sitten napattiin taksi lennosta ja taas poliisi tuli siihen. Han
otti ylos taaksiin menijoiden nimet, taksi kuskin nimen ja numeron ja
rekisterinumeron seka tarkasti mihin ollaan menossa. Ma, Ilkka ja Joni K.
ei mahduttu taksiin niin meidat saatettiin parin poliisin voimin
taksitolpalle jossa oli samat maneeverit lisattyna silla etta poliisi
kysyi taksakuskilta matkan hinnan joka olikin sitten 2 boliviaanoa
vahemman kuin toisella porukalla :) Alkuvaikutelma La Pazista oli hieman
pelottava kun poliisisaattueessa ohjataan taksitolpalle ja pistetaan
teidot ylos, mutta mita nyt illalla kierreltiin niin ei tama ihan mahdoton
paikka ole. Tarkkana saa olla taallakin. Tuo taksin rekisteroiminen
poliisin toimesta johtunee siita, etta alkuvuodesta kavi tapaus jossa
pariskunta otti taksin ja loytyivat taman jalkeen surmattuina seka
ryostettyina.
Hotellissa hinnaksi sanottiin 150 boliviaanoa per 2 h huone, mutta kun
sanottiin etta skottitytto Lorna joka tavattiin suola-aavikolla
hostellissa kertoili hinnan olevan 50 boliviaanoa niin hotellinpitaja
ihmetteli.. sitten hoksasi etta niin, 50 boliviaanoja per paa ja siihen
hintaan voi antaa huoneet eli huone maksokin enaa 100 boliviaanoa :) Eli
n. 5 euroa per paa hotellissa joka on siisti ja sijaitsee melko
keskeisella paikalla. Ei paha taaskaan.
Varattiin polkupyorareissu El Camino de la Muertelle eli Death Roadille,
kuoleman tielle. Tosin, ei se ole enaa niin karmiva kuin ennen. Lahdetaan
7:30 aamulla ja suuntaamme 4 km korkeuteen n. 5 asteen lampoon.. hyrrrh.
Matka kestaa n. 5 tuntia jos mennaan rauhallisesti, mutta kuulemma 3
tunnissakin paasee tuon 70 km pituisen matkan. Veikkaan etta otamme
muutaman tauon kuvataksemme hienoja maisemia :) Matkan loppupisten on
Coroicassa jonne on luvattu 34 astetta. Saadaan taas pohtia hieman
matkavaatetusta..
Tavattiin pari suomalaistakin. He kiertavat manteretta 3 kk:tta. Sen saaa
varmasti kulumaan ja eri kulttuureihin paasee tutustumaan syvallisemmin
kuin me naiden 6 viikon aikana. Nopeasti on aika mennyt ja olisihan taalla
viela pitempaankin. Ehka joskus :)
Mutta huomiseen jollei pyorareissu vahahappisessa ilmassa ja jyrkilla
teilla ei vie voimia. Nyt unille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti